Miten ylläpitää positiivista mielialaa väsymyksestä ja huolista huolimatta lapsiperheessä
Nyt tulikin vähän erilainen aihe tähän blogipostaukseen. Tammikuu oli pitkä kuukausi ja siinä ei varsinaisia juhlapäiviä uudenvuodenpäivää lukuun ottamatta ollut. Moni miettiikin, miten tätä talvea jaksaa, kun on pilvistä, lunta tulee, sitten lumi sulaa ja lunta tulee taas.. Talviväsymys ja lapsen kanssa katkonaisten öiden aiheuttama väsymys painavat. Samalla voi olla lisäksi joitain erityisiä huolia ja huolten helpotuttua ja huolet lisääntyvät taas.. On päiviä, jolloin on tosi väsynyt ja toisina päivinä taas piristyy ja sitten taas väsyttää..
Pienen lapsen hoitaminen on sinänsäkin intensiivistä. On oltava koko ajan valppaana, ja taapero saattaa uhmailla ja muuten välillä vain olla koko ajan huomion tarpeessa. Kotona lasta hoitavilla voi myös aika ajoin olla yksinäisyyden tunteita, koska aikuista juttukaveria ei ehkä ole päivän aikana ollenkaan tai on vain osan päivää. Lapsen tultua parisuhde ja ystävyyssuhteet voivat kärsiä ja elinpiiri pienentyä. Elämänmuutokseen voi olla vaativaa sopeutua.
Päivät saattavat toistaa samaa kaavaa. Lasten tarpeet ja univaje vievät terää monelta hyvältä aikeelta saada jotain kotihommia tai muita asioita hoidettua saati sitten itse harrastaa jotain. Tulee tehtyä vain ne välttämättömimmät ja ajankohtaiset asiat. Tekemättömien töiden lista kasvaa, jos ei ole tukiverkostoa, josta saisi apua lasten hoitoon, ja jos onkin asioiden hoito saattaa keskeytyy jatkuvasti. Tulee kiireen ja riittämättömyyden tunteita.
Influenssat jylläävät näin talvikaudella ja pitää käydä lääkäreissä ja parannella oloa kotona. Lasten terveyteen ja kehitykseen voi liittyä myös muita huolia. Oma terveyskin voi huolettaa enemmän, kun on vastuu lapsesta.
Mukaan voi tulla haastavia uusperhekuvioita, jotka voivat olla todella raskaitakin ja huolta aiheuttavia. Tässä elämänvaiheessa voi olla huolta myös ikääntyvistä vanhemmista. Seuraavassa olen luetellut joitakin keinoja selvitä huolien keskellä tai muuten väsyttävässä lapsiperhearjessa. Varmasti osan keinoista olen jostain lukenut ja yritän niitä opetella, ja osa on omasta kokemuksesta opittua.
Mielestäni kyse tässä ei ole huolien pakenemisesta tai kieltämisestä vaan niiden palastelemista ja suhteuttamisesta niin, ettei masentuisi, uupuisi tai stressaantuisi liikaa. On raskasta, jos ajatukset vaeltelevat huolissa koko ajan, tai jos koko ajan väsyttää.
Osittain kyllä riippuu elämäntilanteesta esim. siitä, miten mahdollinen puoliso osallistuu lasten hoitoon, miten hyvin lapsi nukkuu, miten vilkas lapsi on, millainen on oma ja lapsen terveydentila, montako lasta on ja millaiset tukiverkot on, missä määrin nämä keinot ovat mahdollisia.
Jos on yksin, kannattaa apua pyytää ja esim. MLL:n lastenhoitopalvelusta. https://www.mll.fi/vanhemmille/lastenhoitovalityspisteet/
Väsyttävässä arjessa pienet tauot ovat arvokkaita. Esim. itse pyrin laittamaan viideksi minuutiksi joka päivä silmät kiinni ja vähän lepäämään ja tasaamaan sykettä. Aina ei kyllä muista tätä tehdä tai joskus ei ole mahdollisuuttakaan. Usein, kun lapsi on nukahtanut päiväunille, juon kupin kahvia ja luen vaikka jonkun jutun lehdestä tai Facebookista.
Lapsen ilo
Anna lapsen ilon tarttua itseesi. Pieni lapsi keksii vähän päästä jotakin hauskaa. Mene mukaan hassutteluihin ja iloitse lapsen mukana. Esim. nyt kun itseäni ei niin innostanut lumen tulo, niin silti on ollut ihana nähdä, miten taaperomme iloitsee lumesta ja lumileikeistä. Lumiliukumäki pihalla on ollut ihan ykkönen ja sitten pulkkailu, lumen kolaaminen ja lapioiminen.
Ostimme nyt vielä kenkiin kiinnitettävät Powersliden terät, jotta taaperomme pääsee kokeilemaan luistelua. https://www.skatepro.fi/233-6972.htm Kun taas välillä tulivat suojakelit, taaperomme hyppeli innoissaan lätäköissä. Kaikki on niin uutta ja ihmeellistä, että säällä kuin säällä löytyy kivaa tekemistä. Ja jos ihan kurjiksi kelit menevät, voidaan nyt mennä uimaan. Ostettiin taaperolle uimahousut.
Lapsi myös iloitsee aidosti onnistumistaan esim. siitä, että osaa koota uuden palapelin. Tähän iloon on myös helppo mennä mukaan ja tästä olisi hyvä ottaa malliakin.
Ulkoilu
Pyrin käymään joka päivä ulkona vaikka kärrykävelyllä. Rauhallinen kävely ja pienimuotoinen luonnon tarkkailu on minulle tärkeää. Saman paikankin luonto on aina vähän erilainen eri päivinä.
Lapsikin tarvitsee ulkoilua ja liikuntaa. Kun on sisällä liian kauan, alkaa kitinä, eikä jaksa keskittyä enää leikkeihin.
Ulkopuolinen näkökulma
Kun on huolia, voi olla hyödyksi hakea asioihin ulkopuolista näkökulmaa ja mahdollisesti vertaistukea. Tätä voi löytyä esim. Mannerheimin lastensuojeluliitolta https://www.mll.fi/vanhemmille/, Väestöliitolta https://www.perheaikaa.fi/ http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/ ja Suomen uusperheiden liitto ry:stä. http://supli.fi/
Kuunteleminen
Jos taas olet se, jolle huolia puretaan, kuuntele rauhassa ja keskity kuuntelemaan. Pyri olemaan positiivinen ja kannustava roolissasi. Aseta rajat jaksamisesi mukaan, milloin kuuntelet ja kuinka paljon.
Yritän oppia, että kaikkeen tässä maailmassa ei voi vaikuttaa eikä kaikkien murheita voi kantaa. Omaan käytökseeni voin vaikuttaa eniten ja yrittää hoitaa omat asiani hyvin.
Huolien suhteuttaminen
Lähes aina voisivat asiat olla vielä huonommin. Jos elämässä on huolia, niin niitä ei yleensä ole kaikilla elämän osa-alueilla kuitenkaan.
Huomio positiiviseen
Kiinnitä huomio positiivisiin asioihin ja iloitse pienistä asioista. Olen huomannut, että joskus pitää ilo löytää todella pienistäkin asioista. Huomiota on myös hyvä suunnata joka päivä asioihin, joista voi olla kiitollinen esim. terveyteen tai saatuun apuun. Saan olla kiitollinen, että taaperomme on iloinen ja kehittynyt normaalisti, ja että taaperomme isä on aktiivinen lapsen ja kodin hoidossa. Lapsi käy myös kerhossa kahdesti viikossa, niin sinä aikana on hetki omaa aikaa.
Tämä voi olla ajoittain todella vaikeaa riippuen tilanteesta, mutta pyrin ajattelemaan huolia tai puhumaan niistä vain rajoitetun ajan päivästä. Joskus huolet hiipivät mieleen vaikka kesken jumpan, mutta yritän karistaa ne pois. Varsinkin kannattaa kiinnittää huomiota, ettei huolista puhu liikaa lasten aikana, ettei heille tule liikaa paineita.
Mieti konkreettisia ratkaisuja, uusia näkökulmia tai pieniäkin edistysaskeleita asioihin. Joskus myös pitää vaan päättää toimia tietyllä tavalla, vaikka ei olisi ihan varma lopputuloksesta.
Päivä kerrallaan
Yritän ottaa päivän kerrallaan enkä jäädä liikaa märehtimään menneitä ja mahdollisesti tulevia huolia. Silti on kyllä varmaan kuitenkin niin, että jos elämässä on joitain erittäin tärkeitä asioita aikanaan jäänyt käsittelemättä tarpeeksi, ne on hyvä käsitellä jossain elämän vaiheessa.
Päiväkirjamerkintöjen tekeminen auttaa minua kirjoittamaan huolia ulos itsestäni ja siirtymään seuraavaan päivään, Se auttaa myös kiinnittämään huomiota positiivisiin asioihin ja asioihin, joista voi olla kiitollinen.
Hetkiin keskittyminen
Joskus yritän olla erityisen läsnä hetkissä. Uppoudun hetkeksi vaikka liimaamaan taaperon kanssa tarroja vihkoon, syvennyn leikkiin tai katsomaan yhdessä lasten animaatiota. Mukavaan asiaan keskittyminen saa ajatukset pois huolista.
Nauti tuoksuista ja herkuista. Saunominen on mukavaa talvi-iltaisin. Varsinkin poikamme vauva-aikana olivat hetkeni ihan itsekseen harvinaisia ja oikein nautin, kun pääsin yksin suihkuun. Varsinkin oli mukavaa, jos oli jotain hyvän tuoksuista shampoota käytössä. Mielestäni myös herkuttelu rentouttaa, kun vain herkuttelu pysyy kohtuudessa ja kuppi teetä rauhoittaa aina.
Joskus pitää oikein keskittyä rentoutumaan, ettei ole ihan sydän kurkussa, kun taapero kurkottelee liukumäen päältä tai pomppii ja kiipeilee sohvalla vaarallisen näköisesti. Nykyään, kun suositellaan, että liikkumista ei pitäisi turhaan rajoittaa, jotta lapsen liikunnallisuus säilyy.
Tieto
Taaperon uhmailu toisinaan koettelee hermoja. Hyvä on, kun uhmaiästä hakee tietoa ja vinkkejä siitä, miten erilaisissa tilanteissa voisi vanhempana toimia. Tietää myös, että tämä on asiaankuuluva kehitysvaihe. Joskus voi tietoa etsimällä löytää myös vaikka rohkaisevia kertomuksia, jos jolloin ollut samankaltaisia huolia kuin itsellä.
Toivo ja usko
Joskus auttaa, kun vaan päättää, että tänään on hyvä päivä. Hyvä päivä alkaa toteutua itsestään. Joskus taas, kun ajattelee toisista parasta mahdollista, saattaa säästyä turhilta huolilta. Ja joskus vaan pitää uskoa ihmeisiin ja pitää toivoa yllä.
"Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää."
Eeva Kilpi
Huumori (joskus mustakin huumori) keventää asioita ja rentouttaa. Pitää tietysti huomioita, ettei huumorilla loukkaisi toisia. On neuvottu, ettei esim. naureta lapselle vaan yhdessä lapsen kanssa.
Ihmisten ilmoille
Hakeudu ihmisten pariin. Täällä meillä päin on onneksi avoin päiväkoti, muskareita, taaperotanssia yms. johon mennä mukaan. Ota yhteyttä ystäviin ja sovi tapaaminen. Auttaa, kun voi puhua jollekulle luotetulle. Tässä on kyllä minulla parannettavaa, kun viikot vaan vierivät ja yhteyttä ei tule otettua.
Jos ei ole turvaverkkoa ja ystäviä lähistöllä, saattaa löytyä esim. vaikka MLL:n perhekummi juttuseuraksi. Ja jos on parisuhde, niin on varmasti hyvä, jos joskus pystyisi kahdestaankin käymään jossain tai sitten ainakin jutella asioista arjen lomassa.
Lapsiperheessä saattaa usein tuntua, että ei saa mitään tehtyä. Minusta ainakin tuntuu usein tältä. Tilanteen kartoittamiseksi, voisi vaikka pitää kirjaa siitä, mihin aika nyt menee ja mihin haluaa sen menevän. Voi miettiä, mikä on päivän energisin aika ja voiko tätä hyödyntää. Yrittääkö tehdä monta asiaa yhtä aikaa vai yhden asian kerrallaan? Joku suunnitelmallisuus kotonakin on tosiaan hyvä olla. Voi laittaa asioita tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksiin. Sekin voi jo auttaa, kun kirjaa tehtävät, niin ne eivät pyöri koko ajan kaikki mielessä. Joskus on hyvä kuitenkin vaan tarttua hetkeen, kun sellainen tulee ja jostain innostuu. Tee alle kaksi minuuttia vaativat hommat heti.
Kotitöitä tulee minulla tehtyä minulla rutiininomaisesti, kun jaan ne eri päiville esim. kastelen kukat keskiviikkoisin. Pyykkäystä kyllä riittää joka päivälle..
Ja kyllähän se niin on, että lapsiperheissä on joistain hommista luovuttava, yritettävä asettaa vähemmän vaatimuksia itselle ja laskea rimaa joissain asioissa. Miettiä, mikä on olennaista ja minkä työn voi jättää pois.
Tuolla aiemmin mainitsin, että huomio positiiviseen. Pitäisi siis huomata ne asiat, jotka on saanut hoidettua. Pääasiallinen "työ" kotona lasta hoitavalle on lapsen hoitaminen ja sille työlle pitäisi itsekin osata antaa arvoa. Kun tuntuu, että ei ole saanut mitään "aikaan" päivän aikana, voisi laskea, kuinka monesti on lapsen pukenut, riisunut, pessyt, sylitellyt, lohduttanut, ohjannut lapsen käytöstä, tarjonnut ruokaa, nukutellut, leikkinyt, tarjonnut virikkeitä yms.). Niin, että onhan siinä jo paljon ja tarvitseeko niin hirveästi muuta jaksaakaan.
Jaksamiseen auttaa, että yritän pitää omasta päivärytmistä kiinni. Aluksi yritin lapsen mentyä illalla nukkumaan tehdä vielä kotitöitä yms. mutta sitten totesin, että pääsääntöisesti ei kannata tinkiä yöunista, jotta jaksaa taas seuraavana päivänä. Meillä siis taaperon aikataulu on nyt sellainen, että hän menee myöhään nukkumaan.
Vaihtelu arkeen
Rutiineiden avulla monet hommat hoituvat, ja rutiinit ovat lapselle tärkeitä ja luovat turvallisuuden tunnetta ja ennustettavuutta päivään. Aikuiselle rutiinit taas voivat olla puuduttavia. Pienikin vaihtelu arkeen piristää. Ei tarvitse aina olla sen kummenpaa kuin että menee välillä eri kauppaan, kävelee vähän eri reittiä tai menee naapurikylän avoimelle päiväkodille. On toki yksilöllistä, kuinka paljon vaihtelua tarvitsee. Viikonloppu on myös kiva edes jollainlailla pyrkiä erottamaan arkipäivistä. Mennään vaikka hampurilaiselle, käydään mummolassa tai ei pestä pyykkejä.
Ota aikaa jollekin omalle asialle, ettet hukkaa itseäsi ollessasi suuren osan päivän äidin tai isän roolissa. Tämä saattaa vaatia vähän suunnittelua tai tarttumista hetkiin. Minulle tärkeitä omia juttuja ovat mm. tanssi, jumppa, puutarhanhoito ja tämä blogi. Blogitekstin suunnittelu antaa ajateltavaa vaikka kärrykävelyllä. Kaikkea kivaa ei tietysti tässä elämäntilanteessa pysty. Esim. musiikille, elokuville, matkustamiselle ja lukemiselle ei kyllä jää juuri aikaa, vaikka haluaisi ja tähän blogiinkin olisi kiva enemmän paneutua. Monesta jutusta olen sitten luopunutkin ainakin toistaiseksi, mutta kyllähän lapsen myötä toisaalta saa niin paljon tilalle.
Järjestä mukavaa odotettavaa
Kun mielessä on huolia ja arki väsyttää mieti, mitä mukavaa on odotettavissa. Jos tuntuu, että ei ole mitään, niin järjestä jotain mukavaa. Itse tilasin juuri kevääksi lasten konserttiin liput. Myös ystävänpäivätapahtumaa ja laskiaistapahtumaa on tulossa. Vaikka puutarhassa näyttää tältä, katsetta voisi jo alkaa muutenkin kääntää kevääseen ja vaikka tilata kukkasiemeniä kesäkukkaistutuksiin.
Valon määrä luonnossa on lisääntynyt ja huonekasveissa näkyy jo pientä kevään kasvua. Lintuja näkee enemmän ja talitintit laulavat.
“A single sunbeam is enough to drive away many shadows.”
Francis of Assisi
Francis of Assisi
