Aurinkoisia pakkaspäiviä

Helmi- maaliskuussa olemme saaneet nauttia monista aurinkoisista pakkaspäivistä. On ollut mukava seurata pihallamme pienen poikamme touhuja ja olla niissä mukana.  Enemmän jo kaikenlaista voi taaperomme kanssa puuhata. Mielikuvitus ja puhe ovat edelleen kehittyneet, ja kovin montaa hiljaista hetkeä ei päiviin mahdu. Laskiainen ja ystävänpäivä toivat myös iloa tähän vuodenaikaan. Olympialaisia oli myös mukava vähän seurailla.

Muutama päivä jouduttiin viettämään kokonaan sisällä kovien pakkasten takia. Mittari näytti alhaisimmillaan 23 astetta pakkasta. Muutama kova lumipyrypäiväkin oli. Nyt olemme taas olleet muutaman päivän enimmäkseen sisällä, koska poikamme sai flunssan, kovan kuumeen ja ensimmäisen korvatulehduksensa. Otetaan siis tämä viikko aika hissukseen.


Mutta siis tässä aiemmin tällaisina ihanina pakkaspäivinä oli taaperollamme kova meno ulkona: kolaamista, lapioimista, kolan kyydissä istumista, palloleikkejä, keinumista, lumikakkujen tekoja ja ennen kaikkea jäämäestä ja lumipenkoilta laskua liukurilla, pulkalla tai ilman. Todella hauskaa oli, kun isosisko kävi leikittämässä. Pulkalla olen voinut pienen hakea kerhoista, kun on löytynyt tiestä hiekoittamatontakin kohtaa.

 
 

Lähimetsässä on myös hyvä ulkoilla ja kärrytellä. Alla kuvassa jäniksen ja taaperon jäljet vierekkäin :)

On ollut mahdollisuus kiinnittää huomiota hangen kimallukseen auringonpaisteessa ja lähteä taaperon kanssa seurailemaan jäniksen jälkiä.

 

Tässä lähellä on myös muutama muu mäki, josta laskea pulkalla tai kelkalla. Avoin päiväkoti järjesti laskiaispulkkailun. Myös seurakunta järjesti laskiaistapahtuman. Siellä oli hyvä pulkkamäki, liikunta- ja luontorasteja, makkaranpaistoa ulkona, nalle- ym. hahmoja ja laskiaispullakahvittelua sisällä.

Laskiaspullia tulikin syötyä näissä tapahtumissa ja kaupastakin niitä ostettiin ja vielä innostuin pullaa leipomaankin. Lapsuuden perheessäni laskiaispulla syötiin mantelimassan kanssa ja pulla upotettiin kuumaan maitoon. Tällainen versio jäi tänä vuonna väliin.

Laskiaismäessä sopii huudella kuten loruaapinen neuvoo (Marjaliisa Pitkäranta: Loruaapinen)

Liusun, lausun laskiaista!
pellavia kuin silkinsuonia,
hamppuja kuin haivaleita,
räätiköitä kuin nurkanpäitä,
nauriita kuin nappeja,
hyviä jyviä, kovia ohria, huraa!"

Suom. kansanruno

Löytyy myös kivoja tähän aikaan sopivia lastenlauluja kuten perinteiset.: Rati riti ralla, Georg Malmsten: Jänöjussin mäenlasku ja Poikaset, tyttöset kilvan (sanat: Immi Hellen), joita pojan kanssa lauleskella.


Ystävänpäivänä seurakunta ja avoin päiväkoti järjestivät yhdessä ystävänpäivätapahtuman, jossa oli askartelua, lauluhetki, ulkoilua ja kuinkas muuten: laskiaispullakahvit : ) Alla tapahtumassa askarreltu lintu ja taaperon kerhossa askarreltu kortti.

Ystävänpäivä innoitti myös minut vähän askartelemaan ystävänpäiväkortteja ja osa tuli ostettua. Hempeitä olivat nämä askartelut tietysti : ) Taaperomme oli apuna suunnittelemassa kortteja ja liimaamassa kortteihin tarroja.

Leivoin myös muffinsseja. Koristelin ne yhdessä poikamme kanssa ja kuten kuvasta näkyy kiire oli lähteä kohta auton hakuun huollosta.

Kirjastossa oli ystävänpäiväpuu, josta sai ottaa mukaan tällaisia kirjoista tehtyjä sydämiä. Pientä piristystä tarvitsinkin, kun kirjastossa on nykyään haastavampaa käydä, kun poikamme vauhdikkaasti järjestelisi hyllyt uuteen uskoon, huoh : )

Ystäviä ei nyt ehdi tapaamaan niin paljon kuin haluaisi, joten tämä on nyt jotenkin osuva sitaatti:
 “Olisi pitänyt arvata”, sanoi Ihaa. loppujen lopuksi ei ole aihetta valittaa. Minulla on ystäväni. Vasta eilen joku puhui minulle. Ja viimeviikolla – vai oliko se edellisellä – Kani törmäsi minuun ja sanoi: “Voi harmi!” Se on sitä seuraelämää. Aina sattuu ja tapahtuu.” A.A.Milne.


Onneksi on aktiivisia ystäviä ja yksi heistä kutsuikin meidät juuri käymään ja tuli vietettyä kiva päivä eri maisemissa nauttien ulkoilusta lapsen kanssa ja sen jälkeen maittavasta ateriasta. Taaperomme oli innoissaan, kun kyläpaikasta löytyi satukirjojakin.

Ystävänpäivän aikoihin kävelin koulun ohi ja näytti siltä, että silmälasipäistä poikaa ei ollut otettu leikkiin mukaan, leikillä tai vähemmän leikillään toiset pojat taas nujusivat ja nimittelit toisiaan pallopelissä. Yksi tyttö taas lähti pää painuksissa kävelemään yksin kotiin. Tämä laittoi miettimään, että toivottavasti poikamme saa kavereita koulussa ja päiväkodissa, ja että miten tärkeää kiusaamista ehkäisevä työ on kotona ja kouluissa ja miksei olisi työpaikoillakin.
Lasten animaatiosta Ryhmä Hau julkaistiin ystävänpäiväjakso, ja siinä laulettu sanoiltaan osuva pieni laulu tuli kuultua useaan kertaan:

"Ollaan siis ystävät, pliis, eiks niin, minä susta sain, sinä musta saat, frendin aivan parhaimman."

Muumeilta vaikka löytyy myös Ystävyyslaulu. Mukavia aiheeseen sopivia lauluja lapsille ovat myös Petri Virtanen: Minun ystäväni on kuin villasukka, Elefanttimarssi, Liinalaulu, Matkalaulu (Matkustan ympäri maailmaa), Petter Ohls: Etkö ymmärrä. Lounatuulen laulussa (säv. Kaj Chydenius ja san. Kaarina Helakisa.) lauletaan:

"Mitä se lounatuuli nauraa? Se nauraa, jos joku on iloinen. Se nauraa, kun hyvän kaverin löytää lohikäärme tai ihminen."

Onneksi on äitiyden myötä mammakavereitakin tullut. Monia asioita on tullut jaettua ja neuvoja saanut heiltä.

Muutamia hankintoja on pitänyt tehdä, että pakkasilla tarkenee ja on vaihtovaatetta. Ostin lapselle uudet hanskat sekä Jonathan-merkkiset fleecepuvun ja toppapuvun. https://www.jesperjunior.fi/ Tuo toppapuku on kyllä ohuempi, niin että sille tulee leudoimmilla keleillä vasta käyttöä. Uutta hyvää kypärämyssyä en onnistunut löytämään.

Kovimmiksi pakkaspäiviksi sisälle piti keksiä vähän ohjelmaa. Siiliteemapäivä on oikeasti olemassakin, mutta voihan teemapäiviä hyvin keksiä itsekin.

Otimme esille vanhan siilipehmolelun, katsoimme siilivideota kännykästä ja etsimme siililauluja. Hauskaa Siili ja mansikat -laulua tuli soitettua pojallemme paljon, kun hän piti siitä vauvana ollessaan. (Marja-Riitta Väkevä: Siili ja mansikat.) Löysimme myös Siili menee lypsylle -laulun. (Sauvo Puhtila: Siili menee lypsylle). Ihme - ja kumma -laulussa on siili myös mainittu: "Siilillä on piikit, linnulla on höyhenet, pupulla ja oravalla turkit pehmoiset".( Marjatta Pokela: Ihme ja kumma".
Löytyyhän niitä lorujakin siileistä kuten Kirsi Kunnaksen: Tunteellinen siili.

Tunteellinen siili
	"Oi, sanoi siili, olen tunteellinen siili, olen hyvä, kiltti, hellä. Ja kelläpä, kellä on vastaansanomista? Se vain on surullista, että piikkikuoren alla siilin hellyys piili. Oi, sanoi siili, olen surullinen siili, niin yksinäinen jotta! Ja se on aivan totta: Se yksinänsä eli ja piikein piikitteli, ja piikkikuoren alla sitten itkeskeli." 

Laulusta Siili Severi löytyy sitten vähän osviittaa, miten siiliä tai siilin tapaista henkilöä lähestyä : ) "On yksinäinen siili Severi. Hei, mennään hälle juttukaveriksi! Mut ensin täytyy vähän kokeilla, siilin lailla suhista: Shh, shh, shh.." (Siina Hirvonen: Siili Severi):

Pakkaspäivien ratoksi leikimme myös kotimuskaria ja kokeilimme sormivärejä.

Kevätpäiväntasaus häämöttää. Talitintit kävivät jo tutkimassa pesäpönttöjä pihallamme. Sisällä on itsellä ollut mukava lämmitellä takkatulen ääressä ja vähän fiilistellä tulevaa kevättä jo. Näiden kuvien myötä toivottelen samalla myös hyvää naistenpäivää!