Syysloma

Koko kesänä emme päässeet käymään mieheni kotipaikalla Pohjois-Karjalassa mummolassa, mutta nyt syyslomalla pääsimme sinne käymään pidennetyksi viikonlopuksi. Teki hyvää päästä välillä vähän muihin maisemiin. Vastaanotto oli taas sydämellinen ja vieraanvarainen. Ajomatka taaperon kanssa sujui yllättävän hyvin. Hän katseli kirjoja, autoja ja maisemia ja nukkui päiväunetkin. Taukoja pidimme sopivasti. Taukopaikoissa oli tietysti leikkipaikat ja ne taisivat vähän liikaakin kiinnostaa pientä syömisen kustannuksella.

Mieheni puhalsi lehtipuhaltimella lehdet mummolan pihalta, leikkasi ruusun alas ja laittoi pihaa ja taloa vähän muutenkin kuntoon odottamaan talvea.

Pihlajanmarjoja oli pihapiirissä runsaasti. Talitiaiset kävivät niitä syömässä. Saa nähdä sitten tarkoittaako pihlajanmarjojen runsaus sitä, että tulee paljon lunta talvella vai sitä, että tulee vähäluminen talvi. Kahta tulkintaa on liikkeellä.
Minä pääsin poikamme kanssa kärryttelemään ja muutenkin katselemaan luontoa. Kivihyppely ja kivien heittely jokeen oli taaperostamme tosi mieluisaa. Mummon ja muiden mieheni sukulaisten kanssa hän viihtyi hyvin. Mummon hän laittoi tanssimaankin kanssaan radion tahdissa.
Ensimmäisenä yönä oli pakkasta jopa miinus kahdeksan astetta ja lampeen tuli jääriite päälle. Seuraavana yönä lauhtui ja satoi hieman luntakin maahan. Meillä oli kesärenkaat, mutta onneksi pärjäsimme. Kuulimme, että paikallisen hirviporukan auto oli ajautunut ojaan.

Mummolassa metsästä löytyi vielä naavaa. Ilmansaasteet ja vanhojen metsien häviäminen ovat vähentäneet naavojen kasvua monin paikoin Suomessa. http://www.suomenluonto.fi/blogit/naavan-pituus-paljastaa-ikanestorin/

 Kukkien lakastuttua syksyllä katse kiinnittyy puolukoihin, kanerviin, sammaliin ja jäkälöihin.

 Tämä luminen sieni näyttää vähän sokerikuorrutetulta pullalta : )

 Vielä löytyi yksi kukkanen ojan reunalta.