Helmikuun helmiä

Helmikuu sujahti ohi nopeasti. Onhan se lyhyt kuukausi. Helmikuuhun mahtui silti helmiä: Runebergin päivä, ystävänpäivä, hiihtoloma ja laskiainen.
Runebergin päivänä herkuteltiin perinteisesti Runebergin tortuilla. Kaupoista Runebergin torttuja löytyikin eri leipomoiden valmistamina, joten niiden makuja oli mukava vertailla. Itse en tullut nyt leiponeeksi mitään versiota.
Ystävänpäivänä oli kiva saada ja lähettää kortteja ja antaa pieniä lahjoja. Avoimella päiväkodilla järjestettiin ystävänpäivätapahtuma ja askarreltiin ystävänpäiväkortteja. Sain taas melkein itse askarrella kortin, koska taaperoamme kiinnosti enemmän temppurata : ) Mietinkin, miten ystävänpäivän ajatusta toisi näinkin pienelle lapselle esiin. Symbolisesti avoimella päiväkodilla etsittiin sydämiä ja luettiin ystävyyteen liittyviä kirjoja. Varmaan tietysti myös jokapäiväinen lapsen ohjaaminen muiden huomioonottamiseen, jakamiseen ja ystävällisyyteen on tärkeää.
Tässä muuten linkki kivaan lasten ystävänpäivälauluun: Ystäväni on kuin villasukka


Ystävänpäiväilmapalloja

Ystävänpäiväkukat

Ystävänpäiväsuklaa

Ystävänpäiväkortti

Hiihtolomalla suuntasimme Pohjois-Suomeen lumille. Onneksi pakkauslista oli viime vuodelta tallessa, niin se helpotti kovasti pakkaamista. Paljon tuli tavaraa, kun varauduin vähän kaikkeen: flunssaan ym. Onneksi kuitenkin pysyttiin reissussa terveinä.
Lähtiessä kotoa satoi vettä ja räntää, mutta pohjoisessa oli vastassa kunnon talvi ja lunta yli puoli metriä. Minä ja taaperomme menimme lentokoneella ja muu porukka autolla. Etukäteen vähän jännitti, miten lentomatka yksin taaperon kanssa sujuu. Vauvavuodelta oli kyllä jo yksi kokemus lentämisestä. Nyt jännäsin, että juokseeko taapero edestakaisin lentokoneen käytävää.

Taksit lentokenttäkuljetuksiin kotipuolessa olin tilannut etukäteen netin kautta samalta firmalta kuin viime vuonna. Ihmettelin sitten, kun mitään vahvistusta ei tullut ja googlailemalla ja soittelemalla tulin siihen tulokseen, että ko. firma on lopetettu. Tein sitten muualta tilauksen ja palvelu toimi tosi hyvin, paitsi että etukäteen tilattua turvaistuinta ei ollut taksissa meno- eikä paluumatkalla. Mukaani ottamani pikkurattaat sidottiin taksissa kiinni ja taapero sai istua pikkurattaissa, mutta kyllähän turvaistuin olisi ollut turvallisempi.

Bag drop -tiski ja turvatarkastuslinjat olivat lentoasemalla erikseen lapsiperheille ja siten ei onneksi tarvinnut jonotella. Bag drop -tiskillä kerrottiin, että pikkurattaita ei nyt saanutkaan viedä portille asti. Rattaita oli hankala laittaa suojapussiin ja samalla estellä pikkutaaperoa juoksemasta omille teilleen. Vasta pyytämällä asiakaspalvelija auttoi. Turvatarkastuksessa ja koneessa oli kyllä ystävällinen palvelu. Pienen etsinnän jälkeen lentokentältä löytyi Reino-rattaiden piste. Onneksi löytyi, koska portille oli pitkä matka. Rattaat olivat kyllä taaperollemme liian isot.

Lentomatka meni sitten ihan hyvin ja viihdykkeeksi riitti turvaohje, vaikka olin varannut mukaan leluja ja kirjoja. Kun vauhti alkoi kiihtymään, maito rauhoitti. Juotin maitoa nousussa ja laskussa senkin takia, että korvat eivät menisi niin lukkoon.



Mieheni oli meitä vastassa Kuusamossa. Kohde Ruka oli meille tuttu monelta vuodelta, mutta toki aina muutosta tapahtuu ja uutta tulee.. Taaperomme oli ensimmäistä kertaa mukana Rukalla jo vatsassani, toista kertaa viime vuonna vauvana ja nyt kolmatta kertaa taaperona :)  Kohde on monipuolinen ja eri näkökulmista tulikin sitä tarkasteltua nyt eri vuosina. http://www.ruka.fi/

Silloin, kun poikamme oli vielä vatsassani koitin keksiä muuta tekemistä kuin laskettelu, koska laskettelemaan en uskaltanut. Kahviloissa tuli siis käytyä, vähän hiihtämässä, kävelyillä, hieronnassa ja shoppailemassa sekä leivoin mökissä.

Viime vuonna tuli mm. kärryteltyä, hiihdettyä, lasketeltua, kahviteltua ja käytyä katsomassa huskyjä ja poroja. Hieman kaipasin silloin mammojen kahvilaa, jossa olisi tavannut muita lomalaisia äitejä.

Tänä vuonna pääsin jo aika paljon laskettelemaan, mutta yksin edelleen tosin. Mieheni enimmäkseen hiihtää ja lisäksi hoidimme taaperoamme vuorotellen. Lapsiparkki oli tarjolla hieman vanhemmalle lapselle. Tosin en olisi halunnut vielä hoitoon tai lapsiparkkiin lastamme laittaakaan. Hississä ja kaakaotauoilla kaipasin kyllä välillä seuraa. Tässä muutama kuva Riipisen riistaravintolasta, joka on yksi rinneravintoloista. http://www.riipisen.fi/category/29/riistaravintola

Muuten on mukava yksinkin lasketella, kun voi mennä omaan tahtiin ja oman suunnitelman mukaan. Hyvillä vuokrasuksilla oli helppo mennä.

Keskiviikko oli paras ja aurinkoinen päivä hiihtoon ja lasketteluun. Loppuviikon lumisade toisaalta tuli varmaan tarpeeseen. Aiempina vuosina on lunta ollut pohjoisessakin enemmän.
Lapsia on kyllä kohteessa ajateltu paljon. On rinneaktiviteetteja, rinteessä touhumaa poroineen ja huskeineen, pikkulasten hissejä, pulkkamäkiä, jääliukumäkiä, napakelkkoja, eväiden syöntipaikkoja ja sisäleikkipaikkakin. Ihan näille pienimmille oli myös tavalliset liukumäet keskuksessa. http://www.ruka.fi/lasten-ruka
Teineille olisi toivonut nykyistäkin enemmän rinneaktiviteetteja ja tekemistä iltaisin. Perjantaisin toki on yömäkikin.

Huoneistomme alueelle olisin toivonut vähän jotain lapsille pihalle. Tosin aamuisin oli pakkasta parikymmentä astetta ja päivisinkin kymmenen astetta. Keinut olivat huoneistojen pihassa, mutta ne olivat lumen peitossa keskellä lumihankea, joka oli varsinkin aikuisella upottavaa. Huoneistoltamme oli kyllä helppo lähteä kärrykävelyille, koska alueella on hyvät kävelytiet. Järven rantapenkalta pääsi heti hiihtämään ja siinä pystyi laskemaan pulkalla. Hiihtobussilla tai kävellen pääsi rinteeseen.

Mökissä olivat valmiina tilaamamme matkasänky ja syöttötuoli. Olisi ollut hyvä olla myös liesisuoja, syöttötuolissa valjaat, jääkaapin ovessa salpa ja portti parven jyrkkien portaiden edessä. Näitä ei saanut erikseen pyytämälläkään. Muuten huoneiston huoltopalvelu toimi kyllä hyvin. http://www.rukako.fi/
Vieraassa paikassa oli pojallamme aluksi vähän vaikeuksia nukkua hyvin, mutta parin yön jälkeen nukkuikin jo hyvin.

Ravintolassa syömistäkin taaperon kanssa taas harjoiteltiin. Pitsaravintola oli joustava. Pääsimme sisään ilman varausta, vaikka paikka on kovin vilkas ja suosittu. Pitsat tulivat myös nopeasti. Syöttötuoleja oli riittävästi tarjolla. http://www.pizzeriaruka.fi/
Yleensä olemme käyneet syömässä poronkäristystä, mutta nyt valitsimme pihvin. Pihviravintolassa meille oli varattu rauhallinen nurkkapöytä ja syöttötuoli oli valmiina. Tosin pöydän vieressä oli erittäin teräväkulmainen takka, josta sain mojovan mustelman olkavarteen laittaessani taaperoamme tuoliin istumaan. Ruoan saaminen kesti tunnin siitä, kun tulimme ravintolaan ja siinä ajassa taapero ehti  jo viipottaa muutamankin kerran ravintolasalissa. Kaikki oli niin mielenkiintoista, ettei pöydässä olisi malttanut olla ja odotella. Ruoka ravintolassa oli mielestämme erinomaisen hyvää. Maistui teineillekin. http://www.ruka.fi/stefanssteakhouse
Keskiviikon hiihtokeskuksen rinneohjelmaan kuuluivat soihtulasku, kuviolasku ja ilotulitus. Pakkasessa tilaisuus oli sopivan pituinen. Soihtulaskuun saavat halukkaat osallistua.

Lomapäivistä torstai oli tuulinen ja lumipyryinen, ja niin lähdimme tutustumaan paikalliseen perinteikkääseen porotilaan, joka oli juuri aloittanut matkailuliiketoiminnan. http://www.kujalanporotila.com/ Autolla tilalle oli lyhyt ja helppo ajomatka Rukan keskuksesta. Vierailu porotilalle oli oikein miellyttävä ja ruuhkaa ei vielä ollut. Paikassa oli vasta valmistunut kaunis kota, jossa oli tarjolla nokipannukahvia ja paikallisia kampanisuja. Makkaraa olisi myös voinut grillata. Kodan keskellä oli kaunis tulisija ja sen yhteydessä lasituikkuja. Onneksi vilkas taaperomme ei onnistunut rikkomaan lasituikkuja.. Ne kun kiinnostivat kuten tulisijakin. Ensimmäinen sana häneltä tullessamme kotaan olikin "takka".
Kaksi kaunista tilan poroa oli hyvin nähtävillä ja tilan pentukoirakin kiinnosti kovasti taaperoamme. Kävimme myös pienellä poroajelulla poroisännän taluttaessa poroa. Aamuisin tilalla olisi mahdollisuus nähdä paljon poroja porojen ruokinnan yhteydessä ja muitakin elämystuotteita on tilalla jo tarjota.

Vähän ostoksiakin tuli Rukalla tehtyä. Taaperomme tykästyi heti uuteen Rudolf-laskettelijan paitaansa ja poro-sukkiin.

http://www.ruka.fi/riipisen

http://www.ruka.fi/rukastore

Viikko Rukalla vierähti nopeasti. Silmä ja mieli olivat saaneet levätä kauniissa maisemissa ja ulkoiltua tuli.

Paluulennolle meillä oli herätys neljältä aamuyöstä. Onneksi pieni taaperomme ei kummastellut herätystä vaan lähti reippaasti matkaan. Lentomatka sujui hyvin vähän uneliaissa tunnelmissa.
Tilattu taksi oli meitä vastassa lentoasemalla ja pääsimme sujuvasti kotiin. Poikamme nukahti tavallista aiemmin päiväunille ja minä rupesin lumitöihin. Täälläkin oli satanut parikymmentä senttiä lunta ollessamme reissussa. Nautin hiljaisesta päivästä pihalla.

Aurinkoisena päivänä talitintit kävivät jo tarkastamassa linnunpönttöjä.

Maksaruohot lumen peitossa.

Hiihtolomamatkan jälkeen edessä olikin pian laskiainen, mutta emme jaksaneet heti lähteä laskiaistapahtumaan sunnuntaina. Laskiaispullaa kyllä jaksoimme syödä hyvin : ) Nämä versiot unohdettiin voidella, mutta muitakin tuli syötyä.

Avoin päiväkoti järjesti laskiaistiistaina pulkkailutapahtuman. Lähdin sinne poikamme kanssa ja tuli taas toteutettua vähän uudenvuoden lupaustani ulkoilusta.

Kevät on alkanut vaihtelevissa säissä: pakkasta, suojaa, vettä, lunta ja räntää. Niin vähälumista on ollut, että lähes joka päivä olemme päässeet kärryttelemään lähimetsässä. Yleensä taaperomme nukahtaa siellä hyvin päiväunille.

Seuraavassa postauksessa sitten mm. retkestämme hevostilalle.