perjantai 27. toukokuuta 2016

Suolammella

Lammikko alhossa kiiluu
vettä virkistävää!
Täyttynyt toiveuni,
kelpaa hengittää.
Elämän lähteelle, veljet,
sirkka ja mettinen!
Vedelle simaiselle
viritän ylistyksen.
P. Mustapää

Yhtenä iltana kävin mieheni ja vauvan kanssa vaunukävelyllä läheisellä suolammella.  Matkalla kuului varma kevään merkki, käenkukunta. Mieli lepäsi luonnossa ja vauvakin oli iloinen ja näytti nauttivan retkestä.

Tässä vähän kuvia kävelyltämme:
Suovilloja

Suoluontoa

Suolampi
Suokukka

Lakan kukka
Puolukka kukassa
Kävyt


Olen kielonkukka, mi puhtain valkehin kasvoin
suvenihanan teränsä nostaa aurinkoon.
Olen lempeä laine, mi joskus kivihin vienona vierii,
olen käki, mi kaukaa metsien takaa nauttien kukkuu,
olen lehti, mi tuulen sylissä keinuu haaveillen -
Saima Harmaja


Käki huuteli suolamme takana kukkuu, mutta ei näyttäytynyt piilostaan.
Käen kuva on Pixabaystä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti